Taitovalmennus on hyödyllistä kaikenikäisille

Kaikki oppimamme taidot luovat mahdollisuuksia oppia jotain lisää!

Tiesitkö, että geenit eivät määrittele taidon oppimisen herkkyyskausia vaan oppimista voi tapahtua missä iässä vain? Toki motorisella kehityksellä on vaiheensa, mutta merkittävä rooli taitojen oppimisessa on ympäristöllä ja sen tarjoamilla kokemuksilla. Toisin sanoen: tässä kohtaa meillä eli perheillä, seuroilla, valmentajilla ja kouluilla on mahdollisuudet luoda ja antaa tilaisuuksia monipuoliseen taitojen oppimiseen. Eikä se oppiminen jää sinne elämänkaaren alkuvaiheisiin, vaan seniori-iässäkin voi varsin hyvin oppia uusia taitoja. Homman juju on se, että kaikki oppimamme taidot luovat mahdollisuuksia oppia jotain lisää. Siistiä!

Valmentajan/ohjaajan rooli on siis tärkeä. Mitä parempi ymmärrys meillä on mm. taidoista, niiden opettamisesta, oppijoista, rajoitteista, oppimisprosesseista ja yksilöllisyydestä, sitä monipuolisemmin voimme tukea jokaisen matkaa liikunnan parissa.

”Liikkeet ovat taidon yksittäisiä rakenteita, joista muodostuu taito”

Jotta keho oppisi jonkin taidon, vaatii se, kuten tiedämme, toistoja ja toistoja, jotta keskushermosto voi rakentaa taidon toteuttamista varten ohjelman. Kun alamme harjoitella uutta taitoa, keskushermostosta valitaan tätä uutta taitoa lähimpänä oleva ohjelma, joka vaikuttaa tuon uuden taidon oppimiseen.

”Mitä enemmän keskushermostossa on yleisiä motorisia ohjelmia ja mitä monipuolisempia ne ovat, sitä todennäköisempää on, että löydetään ohjelma, joka on lähellä uutta opeteltavaa taitoa.” Suorastaan huikeaa on ymmärtää se, että kamppailulajiharrastaja voi oppia helposti koripalloilijaksi, tanssija voi vallan mainiosti oppia taitoluistelun tai yhtä lailla salibandyn tai uinnin taituri voi omaksua kamppailulajit siksi, että he osaavat taitoja toisesta lajista, kuin jos eivät olisi harrastaneet mitään. Tyhjä taulu ei siis tässä asiassa ole hyvä. Eikä pidä unohtaa, että lapsuudessa luotu monipuolinen taidollinen liikepankki ja kokemustausta (ts. lajimonipuolisuus) edesauttaa uusien taitojen oppimista aikuisiälläkin.

On turhaa olla lajimustasukkainen

Mielestäni on turhaa olla lajimustasukkainen, sillä lähtökohta pitäisi kuitenkin olla perustaitojen ja taitavuuden kautta yksilön terveellinen ja turvallinen harrastaminen loukkaantumisriskit minimoiden. Valmentajana minulla on vastuu huolehtia, että omalta osaltani teen parhaani tämän eteen.

Hermolihasjärjestelmää aktivoivan harjoittelun on todettu pienentävän nuorten urheilijoiden:

• alaraajavammojen riskiä 35 %
• nilkkavammojen riskiä 44–86 %
• polvivammojen riskiä 45–83 %

Hyvä ja monipuolinen taitoharjoittelu luo pohjan lajitaitojen oppimiselle 

Kamppailulajeissa on usein tyypillistä keskittyä harjoittelemaan lajitaitoja ja saatetaan unohtaa, että niiden lajitaitojen oppimiselle luo pohjan hyvä ja monipuolinen taitoharjoittelu. Harjoittelun pitäisi olla innostavaa, jotta syntyy ilo ja liikunnan kipinä, joka puolestaan mahdollistaa oppimisen. Kun on oppinut jonkin motorisen taidon, se luo valtavasti mahdollisuuksia oppia lisää! Mitä laajempi liikepankki, sitä enemmän se avaa mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja, sekä tietenkin kehittyä niissä huipputasolle asti.

Teksti: Katri Metsomäki

Metsomäki on 2-tasolle pätevöitynyt karatevalmentaja ja 1.dan musta vyö Budoseura Heiwasta

—

Suomen Valmentajien jäsenenä saa paljon koulutusvinkkejä, joihin toisinaan ehtii tarttumaan. Yksi sellainen oli edellä mainittu innostava Valmentajaklinikan Taitoharjoittelu, kehonhallinta ja taidon opettaminen – Taitoc. Kyseessä oli Suomen Valmentajien ja Taitocin yhdessä järjestämä 11 paikkakuntaa käsittänyt Valmentajaklinikkakoulutus-kiertue, jonka aiheena oli taitoharjoittelu, kehonhallinta ja taidon opettaminen. Opetus toteutettiin hybridinä, jossa oli kolmen tunnin etäteoriaosus sekä neljän tunnin käytännön lähiopetusosuus. Kouluttajina toimivat taitovalmennuksen asiantuntija Olli Cajan ja valmennusosaamisen asiantuntija Eero Simojoki.

Koulutuksessa keskeisiä sisältöjä olivat mm. motoristen perustaitojen opettaminen, liikemallien kehittelyt ja progressiot, yleistaitoharjoittelu lajitaitojen kehittämisen näkökulmasta sekä laadukkaan liikkumisen edellytyksien vahvistaminen. Edellä vain muutamia sisältöjä mainiten, koulutus toki piti sisällään paljon muutakin.

Suosittelen lämpimästi Taitoc -konseptiin tutustumista ja koulutusten käymistä, jos siihen suinkin on aikaa. Muistathan myös Suomen Karateliiton tarjoamat laadukkaat ohjaaja- ja valmentajakoulutukset 1-3-tasoilla!

Karateliiton koulutuspolku: https://karateliitto.fi/fi/koulutus/