Uuteen nousuun

Vuosi 2018 ja samalla karateliiton osin uudistetun hallituksen toimintakausi on alkanut. Uusia jäseniä valittiin joulukuun liittokokouksessa kolme: Merilyn Rikkinen, Hannu Mänty ja allekirjoittanut. Samalla vaihtui liiton puheenjohtajuus Petri Tuomisen kausien tultua täyteen – kiitokset Petrille lajin hyväksi tehdystä hienosta työstä.

Vaikka paljon hyvää työtä on tehty esimerkiksi valmennuspuolella ja muutenkin liiton toiminnassa – usein vielä vapaaehtoisvoimin – meidän on myönnettävä, että haasteita on edelleen runsaasti. Suomen ulkopuolella kilpailijoita kisoihin riittää eivätkä sinne kaikki edes mahdu mukaan – Suomessa tilanne on valitettavasti toisin päin. Olympiastatus on nostanut lajin arvostusta maailmalla – olemmeko me pystyneet hyödyntämään tätä? Emme ainakaan tarpeeksi, joskin valmennustukea olympiakomitealta on saatu mukavasti lisää. Karateliiton viestintä on resurssien puutteessa vähäistä, tieto ei siis kulje. Kilpailujen järjestäminen on hankalaa muun muassa siksi, että koulutettuja tuomareita on liian vähän. Aluetoimintaa ei juuri ole, vaikka naapuriseurojen yhteistyöstä voisi olla paljonkin hyötyä toiminnan elävöittämisessä ja resurssien jakamisessa.

Liiton resurssit ovat myös rajalliset. Valtion, olympiakomitean ja joidenkin muiden tukien lisäksi rahoitusta on melko niukalti. Lisenssi- ja jäsenmaksutulot ovat vähäisiä, ja seurojen halukkuus näiden maksamiseen vaatimatonta. Usein esitetty ja ihan aiheellinen kysymys on se, mitä maksujen vastineeksi saa. Palvelujen kehittäminen seurojen tarpeisiin vaatii kuitenkin yhteistyötä ja sen tueksi tarvitaan resursseja: sekä vapaaehtoistyötä että ostopalveluja.

Tarvitaan tilannekuva siitä, mitä toimintaa ja palveluita tarvitaan, eli mitä seurat liitolta oikeastaan haluavat. Karateliitto tarvitsee vision eli missä haluamme olla lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä – sekä suunnitelman toimenpiteistä tavoitetilaan pääsemiseksi. Tällainen strategiatyö ei voi syntyä yksistään hallituksen toimesta vaan siihen pitää sitoutua ja se tulee toteuttaa yhdessä. Keväällä 2018 järjestettävät seurajohdon päivät sopivat tähän keskusteluun erinomaisesti.

Työtä siis riittää, mutta niin on myös kehityspotentiaalia. Tuloksia syntyy, mikäli pystymme tekemään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Näkemyseroja karatessa varmasti löytyy tyylisuuntaeroissa, valmennusmenetelmissä, seuratoiminnassa tai liiton toiminnassa, ja näin pitää ollakin. Erilaiset mielipiteet – rakentavasti ilmaistuina – rikastavat toimintaa ja parantavat sen laatua. Yhteinen linja pitää kuitenkin lopuksi löytyä ja yhteistyötä on pystyttävä tekemään. Karate on tänä päivänä aivan liian pieni lajiryhmä, jotta meillä olisi varaa erimielisyyksiin.

Vuosi alkaa ja toiminta tiivistyy. Liiton hallitus pitää järjestäytymiskokouksen tammikuun alussa, jonka jälkeen ryhdytään kasaamaan erilaisia valiokuntia eli työryhmiä. Valiokuntiin valitaan henkilöitä sekä hallituksesta että sen ulkopuolelta. Näiden tehtävänä on auttaa eri alueilla, kuten valmennuksessa, kilpailujen järjestämisessä, seuratoiminnassa tai koulutuksessa, ja tehostaa viestintää, markkinointia ja varainhankintaa yleensä. Suurin osa Suomessa karaten hyväksi tehdystä työstä tapahtuu kuitenkin seuroissa, mikä valiokuntien tai liiton työssä yleensäkin pitää selkeästi huomioida. Liitto ja sen toimielimet ovat olemassa, jotta seurat voivat entistä paremmin tarjota laadukasta toimintaa jäsenilleen – oli se sitten kilpailutoimintaa, liikuntaharrastusta tai jotain muuta.

Suomi 100 juhlavuoden teema oli ”Yhdessä”. Sama sopii karateyhteisölle vuodelle 2018. Tehdään alkaneesta karatevuodesta 2018 Yhteistyön vuosi.

Kimmo Koski