Turkuun muodostunut naisten kumitekeskittymä

21.08.2019

Yleinen

Turkuun muodostunut naisten kumitekeskittymä

Olympiakomitean tahtotila on, että lajit keskittäisivät kilpatoimintaa valmennuskeskusten muodossa niin, että parhaat harjoittelisivat parhaiden kanssa parhaissa olosuhteissa. Samalla tukipalvelut saataisiin keskitetysti. Käytännön tasolla urheiluakatemiat ovat mahdollistajana keskittymissä, tarjoamalla käytännön toimia ja auttamalla vähän kaikessa. Turun Seudun Urheiluakatemia on yksi OK:n tukema painopisteakatemia ja Suomessa toiseksi suurin toiminnaltaan. Painopistelajeina (yhteistyö Olympiakomitean ja lajiliiton kanssa) TSUA:ssa ovat joukkuelajeista: jääkiekko, koripallo, salibandy. Yksilölajeista: seiväshyppy, suunnistus, kivääriammunta, soutu,taekwondo ja karate.

Lähtökohta akatemiatoiminnassa on se, että urheilun ja opiskelun yhdistäminen olisi mahdollista myös huipputasolla. Urheilijat on jaettu kolmeen tasoluokkaan ja mitä korkeampi taso, sen laajemmat tukipalvelut voidaan tarjota. Alemman tason urheilijoille erikoispalvelut esim. lääkäri, ravitsemusterapia, psykologi, fysioterapia ja testaus ovat edullisia, mutta eivät ilmaisia. Kaikki urheiluakatemiaurheilijat saavat rannekkeet, jolla pääsee Turun kaupungin liikuntatiloihin. Ominaisuus- ja lajivalmennus kuuluu pakettiin.

Turkuun on ihan itsestään muodostunut naiskaratekoiden keskittymä, johon tukitoimet niin olympiakomitean kuin akatemiankin taholta ovat erinomaiset. Olemme tiiviissä yhteistyössä päivittäin ja hyödynnämme akatemiaympäristöä monin tavoin.

Urheiluakatemialla on myös yläkoulutoimintaa, mutta karaten akatemiaurheilijoita ovat Turussa Kerttulin urheilulukiossa opiskelevat ja korkea-asteopiskelijat. Viime kaudella akatemian alaisuudessa olivat lukiolaiset Viola Hyvönen, Elina Lehtonen ja Ellinoora Vaara. Korkea-astestatuksella Titta Keinänen, Emma Aronen, Anniina Hietaharju, Nina Uusi-Esko ja Sonja Voutilainen. Tälle syksylle Turkuun muuttivat myös Maria Korpela ja Monica Kauppi.

Urheiluakatemia tarjoaa jokaiselle arkiaamulle ja osalle iltapäivistäkin erilaisia ominaisuusvalmennuksia ammattivalmentajien ohjaamana. Niistä sitten valitaan eri jaksoille tarpeen mukaan, ja niistä saa myös opintopisteitä. Lajiharjoituksia ohjaan kahtena aamuna urheiluakatemia harjoituksina.

Käytännössä viikko-ohjelma vaikkapa kolmelle lukiota käyvälle karatetytöille on syksyn ensimmäisellä jaksolla valittu seuraavanlaiseksi:

  • Ma: 8.00-9.15 painonostotekniikka
  • Ti: laji korkeakouluopiskelijoiden kanssa 8.00-9.15 + tehoryhmäntelinevoimistelu 9.30-10.30
  • Ke: 8.00-9.00 Elinalla kestävyys altaassa ja Viola/Ellinoora painonnostotekniikka 15.00-16.15.
  • To:  8-9.15 reaktiivisuus+nopeus Viola/Ellinoora ja 9.30-10.30 pistaritreeni Elina+ korkeakoulu.
  • Pe: 8.00-9.15 laji korkea-asteen kanssa ja porukan ainoalla kataajalla Ellinooralla liikkuvuus+liiketaito.

Lajiharjoitukset siis vedetään yhteen lukion ja korkea-asteen kanssa. Korkea-asteelle on fysiikkatreenejä erikseen, Titta ja Emma ovat käyneet maanantaisin klo. 10-11.15 keskivartalojumpassa ja keskiviikkoisin 10-11.15 telinevoimistelussa. Ominaisuusharjoituksissa on rikkaus kun eri lajien urheilijat ovat samoissa treeneissä, tutustuvat ja oppivat toisiltaan. Turussa silloin tällöin meidän vieraaksi tulleet ulkomaalaisottelijat pääsevät myös kaikkiin akatemiatreeneihin.

Maanantai- iltaisin on Varsinais-Suomen alueharjoitukset Budokwain salilla ja keskiviikkoisin Satakunnan alueharjoitukset Eurassa. Käytännössä Porista tullaan Euraan säännöllisesti, kummastakin suunnasta tunnin matka ja ovatpa porilaiset aika usein käyneet maanantaisin Turussakin, kahden tunnin matkasta huolimatta. Näiden lisäksi seurat sitten tekevät vielä mitä tarvitsevat ja voivat keskittyä lajiharjoituksiin koska laadukasta fysiikkaharjoitusta viikolla on riittävästi.

Valmentajana käyn tiistaisin akatemiavalmentajien tiimipalavereissa aina, kun paikalla olen. Muiden lajien huippuvalmentajien kanssa ajatusten vaihto on antoisaa, ja pysyn kartalla, kuinka karatekoilla menee ominaisuusharjoituksissa, ja opiskeluakin aina sivutaan. Me valmentajat vedämme demoharjoituksia toisillemme ja saamme näin jaettua ideoita ja näkökulmia. Olen esitelmöinyt karatesta, meidän harjoittelusta ja käyty myös läpi taustoja vaikkapa Titan menestyksen takaa. Helppo sanoa että juuri tämä akatemiaympäristö, yli seurarajojen olevat hyvät treenikaverit, liiton tuki monella tavalla, ovat niitä mahdollistajia olleet.

Pidimme karatesyksyn aloituspalaverin, jossa mukana olivat TSUAnkehitysjohtaja Janne Salmi, valmennuspäällikkö Jani Heino Ja urheilufysioterapeutti Katriina Toivonen. Opinto-oppaassa karaten kohdalla lukee tavoitteena ”Kansainvälisen vaatimustason mukaista harjoittelua päivästä toiseen”. Tästä keskusteltiin, mitä se on teoriassa ja käytännössä?

Salmi totesi, että urheiluakatemia on toiminut esim. opintojen suunnittelussa ja neuvotellut oppilaitosten lehtoreiden kanssa urheilijoille poikkeavia ratkaisuja, kun ollaan paljon pois koulusta leiri-/kilpailumatkoilla. Hän totesi myös, että huippu-urheilua ei voi siirtää tehtäväksi opiskelujen jälkeen, mutta toisinpäin pelivaraa tarvittaessa on.

Heino totesi, että fyysiset perusasiat pitää laittaa kuntoon, ennen kuin voi alkaa oikein tosissaan harjoittelemaan. Hän on kehittänyt yksinkertaisen testipatterin, jonka pohjalta saadaan tietoa, onko harjoitettavuus riittävä, jotta voi surutta harjoitella ilman että se johtaa liikkuvuuden tai voiman puutteen vuoksi vammoihin. Karatekoita viimevuonna testattiin, korjattavaakin löytyi ja niihin on puututtu. Hyväksi havaitun testipatterin laajentamisesta valtakunnalliseksi keskustellaan näinä päivinä Olympiakomitean kanssa.

Fysioterapeutti Toivonen on ollut mukana eri lajien arvokisoissa. Karaten K1-, EM- ja viimeksi EG-kisoissakin, OK:n ja akatemian tukemana. Hän on välillä mukana meidän aamutreeneissä ja tekee mitä tarvitsee, antaa ohjeita ongelmatapauksissa ja osaa katsoa vaikkapa polvikulmia ja puolieroja, vaikkei itse lajin harrastaja olekaan.  Toivonen sanoi, että huippuonnistujat erottaa siitä, että he ovat valmiita tekemään rohkeita valintoja, jotta olisivat paras versio itsestään. Esim. Mira Potkonen ei kisamatkalla avaa puhelinta kuin soittaakseen iltaisin terveiset kotiin.

Heikko kohta toiminnassa on se, että lajiharjoitusten ohjaaminen on liikaa allekirjoittaneen varassa. Jos olen paljon pois, aamutreeneille ei ole varavetäjää. Onneksi tytöt osaavat harjoitella hienosti myös keskenään, ja viestit kulkevat tarvittaessa minulle, missä olenkin. Aluetreeneistä Turun Budokwain Rintamäen Mika ja Porin Shotokanin Karttusen Janne ovat ottaneet hienosti vastuuta.

 

Karaten Olympiavalmentaja, Kai Keinänen