Hyvää alkanutta Karatevuotta 2019

22.01.2019

Yleinen

Karateliiton puheenjohtajan Kimmo Kosken blogi

Hyvää alkanutta Karatevuotta 2019

 

Uusi vuosi sai karaten kannalta erinomaisen alun, kun Titta Keinänen palkittiin Urheilugaalassa vuoden 2018 läpimurtona. Palkinto meni todella oikeaan osoitteeseen – viime vuosi oli Titalta hienoa suorittamista. Samalla Titta nousi yhdeksi olympiakomitean esille nostamaksi mitalitoivoksi Tokion kisoihin – positio, johon ei helposti pääse ja jonka taustalla ovat tarkat analyysit käydyistä otteluista ja voitetuista vastustajista. Tietenkin paljon töitä on vielä edessä ja kisapaikkakin pitää ensin varmistaa, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa koko suomalaisessa karatevalmennuksessa. Titan menestyksestä hyötyy koko laji: positiivista julkisuutta tulee joka puolelta. Eikä myöskään pidä unohtaa koko muuta joukkuetta, jotka niin ikään ovat esittäneet lupaavia otteita viime vuoden kisoissa.

Kilpailutoiminnassa katseet on siis jo suunnattu Tokioon, mutta sitä ennen tapahtuu paljon. Nuorten EM-kilpailut käydään helmikuussa Aalborgissa Tanskassa, ja aikuisten Guadalajarassa Espaniassa. Molempiin lähtee iskukykuinen joukkue tavoittelemaan voittoja sekä piste- ja mitalisijoituksia. Näin rakennetaan tulevaisuuden kansainvälistä menestystä, jonka edellytyksenä on kotimaan kilpailutoiminnan kasvu ja virkistyminen – lisää ottelijoita kaivataan samoin kuin lisää kilpailuja kaikille tasoille salikisoista kansallisiin kilpailuihin. Suomi Cupin kisojen haun vähäinen kiinnostus huolestuttaa: tammikuun kilpailuihin ei löytynyt järjestäjää, joten tilalle koetetaan saada kansalliset kisat toukokuulle ja järjestäjää kaivataan. Ajatukset K1-kilpailusta joskus viiden vuoden päästä elävät edelleen, joskin sitä ennen pitää kotimaassa järjestettävien kansainvälisten kisojen välistä yhteistyötä lisätä – nyt meillä on kolme eri kv. kilpailua vuoden aikana, joista kaikki melko pienimuotoisia. Liitossa pyritään jatkossa tukemaan sekä alueellista kilpailutoimintaa että kisojen järjestämistä entistä paremmin. Tukitapoja ovat esimerkiksi valmentajien ja toimitsijoiden koulutus, leiritykset sekä viestintä, jolla pyritään lisäämään seurojen tunnettuutta omalla alueellaan.

Vuoden lopulla karateliiton hallituksessa tapahtui niin ikään muutoksia. Useiden vuosien mittaisen ansiokkaan työn tehneet Harri Hämäläinen ja Tommi Lehtimäki jättäytyivät hallituksesta pois ja samoin Merilyn Rikkinen muutettuaan töiden perässä Viroon. Tilalle tulivat Mika Alamaula Oulusta, Hanna Saario Lahdesta ja Petri Tuominen Helsingistä. Hallitus myös järjesteli työryhmiään ja valiokuntiaan uudelleen: viestintävaliokunnasta vastaa Mika Alamaula, kilpailuvaliokunnasta Hanna Saario ja valmennusvaliokunnasta nyt ainakin jonkin aikaa allekirjoittanut. Seuratoimintavaliokunnan (jossa myös nuoriso, – alue- ja koulutustoimintaa) puheenjohtajana jatkaa edelleen Harry Heinonen ja työvaliokunnan puolella Pekka Ström. Markkinoinnista ja sidosryhmätyöstä vastaa Hannu Männyn johdolla työryhmä, jossa mukana tapauskohtaisesti myös muita henkilöitä, muun muassa urheilutoimenjohtaja Anssi ja minä. Jujitsutoiminnan johdossa jatkaa tietenkin Ave Niiniketo ja taidopuolella Marianne Malm. Tuomarivaliokuntaa vetää edelleen Pirkko Heinonen. Valiokuntien jäsenissä tapahtuu joitain muutoksia ja uudet valiokunnat tulevat lähiaikoina liiton sivuille tietoon.

Karateliiton johdossa tapahtuu myös muutoksia. Seppo Yrtti jää maalliskuun lopulla eläkkeelle ja toimitusjohtajan pesti vaihtuu toiminnanjohtajaan, jota tehtävää tulee hoitamaan Anssi Kaltevo. Anssilta vapautuvaa urheilutoimen johtajan paikkaa ei toistaiseksi täytetä, mutta liittoon pyritään saamaan muuta työvoimaa esimerkiksi viestintään ja toimiston töihin. Resursointiin palataan, kun taloustilanne ja sen kehittyminen selkenee. Kestovalituksena haluan tässä samalla taas kerran todeta, että liiton kyky palvella seuroja riippuu liiton resursseista, joita saadaan hankittua, mikäli seurat maksavat jäsenmaksunsa ja harrastajat lisenssinsä. Vaikka viime vuoden lisenssimäärä on jonkin verran kehittynyt parempaan suuntaan, niin paljon on vielä parantamisen varaa. Sekä seurailmoituksia että jäsenmaksuja puuttuu tätä kirjoittaessa vielä luvattoman paljon. Toivonkin, että seurojen johto ymmärtää näiden asioiden tarpeellisuuden ja ryhtyy toimiin jäsentensä rekisteröinnin tehostamiseksi. Joissain lajeissahan ei harrastaja treenaa, ellei tällainen vieläpä varsin kohtuullisen hintainen lisenssi ole maksettu – tämä voisi olla meillekin hyvä käytäntö. Lisenssimaksuja vastaan on argumentoitu sillä, että liitosta ei saa tarpeeksi palveluja. Näin varmaan on ikävä kyllä aikanaan ollutkin, mutta tilannetta ollaan muuttamassa ja osin se on jo muuttunutkin. Lisenssitulot käytetään lajin kehittämiseen koko maassa, mihin kuuluvat muun muassa erilaiset koulutustilaisuudet ja leirit, joista kyllä hyötyvät myös seurat. Maksujen kehitystä seurataan ja aktiivisimmat lisenssien maksajat saavat äänensä kuuluviin kun toimintaa suunnitellaan ja suunnataan eri alueille.

Omasta mielestäni suomalainen karate on viime aikoina kuitenkin kehittynyt lupaavasti monella osa-alueella, vaikka paljon on vielä tehtävää. Pakko myöntää, että ensimmäinen vuosi liiton puheenjohtajan hommassa on ollut välillä vähän liiankin mielenkiintoinen. Karatessa sattuu ja tapahtuu sekä tatamilla että sen ulkopuolella. Joskus tulee mieleen, että vaikka kamppailu-urheilusta on kyse, niin ne kamppailut on paras silti jättää sinne tatamille. Yhteistyöhön pyritään kaikilla tasoilla ja onneksi muutamista haasteista huolimatta tähän suuntaan ollaan vahvasti menossa. Ilman yhteistyötä kaikilla tasoilla näin pieni laji ei tule pärjäämään kiihtyvässä kilpailussa sekä harrastajista että kisamenestyksestä.

Kuitenkin tosiasia on, että ympäri Suomen tehdään hienoa seuratyötä, joka tukee sekä nuorten että aikuisten liikkumista. Monet henkilöt laittavat itsensä ja vapaa-aikansa likoon muiden harrastustoiminnan mahdollistamiseksi, jota täytyy suuresti kunnioittaa. Mitä enemmän seuratoimijoiden kanssa on tekemisissä, sitä vahvemmin uskoo suomalaisen karaten menestykseen. Tämä on hieno asia ja sen varaan voidaan laskea paljon.

 

Hyvää ja menestyksekästä karatevuotta 2019!

 

Kimmo