Alkukiihdytys

Vuoden vaihteen jälkeen on liiton toiminnassa tapahtunut yhtä sun toista. Valiokunnat on saatu kasattua ja mukana on paitsi hallituksen jäseniä niin myös uusia henkilöitä hallituksen ulkopuolelta. Suunnitelmia on tehty ja erinäisiä ajatuksia esitetty siitä, miten liiton toimintaa voitaisiin kehittää paremmin tukemaan seuroja. Töitä tässä riittää, mutta ne on onneksi jo aloitettu.

Seuraaviin asioihin on aluksi syytä kiinnittää huomiota:

1. Viestinnän kehittäminen, tieto kulkemaan. Uusi viestintä- ja markkinointivaliokunta on tämän homman jo Merilyn Rikkisen johdolla aloittanut. Parempaa viestintää tarvitaan monella taholla: liiton ja seurojen välillä mutta myös yhteyksissä mediaan esimerkiksi kilpailutuloksissa. Tätä kirjoittaessani Titta Keinänen valmistautuu Pariisin premier leaguessa pronssiotteluun, joka aikanaan olisi ollut puolen sivun juttu Hesarissa ja välähdys urheiluruudussa. Toivottavasti samalle tasolle päästään lähitulevaisuudessa ja karateurheilu alkaa taas kiinnostaa valtamediaakin.
2. Tuomarien määrä on tänä päivänä huolestuttavan vähäinen, mistä seuraa paljon ongelmia: alueellisten ja kansallisten kisojen järjestäminen on vaikeampaa, kustannukset matkojen muodossa kasvavat ja tuomarit ylikuormittuvat. Olen tästä keskustellut tuomarivaliokunnan puheenjohtajan Pirkko Heinosen kanssa miettien ratkaisuja. Miten saadaan lisää tuomareita, mutta ennen kaikkea miten saamme heidät pysymään aktiivisina ja osallistumaan kisoihin? Tuomarien arvostusta pitää pystyä nostamaan. Kritiikin – oli se sitten aiheetonta tai aiheelista – ohella on syytä muistaa, miten paljon tuomarit tekevät työtä lajin eteen käytännössä mitättömällä korvauksella.
3. Seura- ja aluetoiminnan aktiivisuus vaihtelee. Alueharjoituksia pidetään jonkin verran, mutta tarvetta olisi lisääkin harjoituksille, leireille ja koulutukseen. Harry Heinosen vetämä seuravaliokunta miettii toiminnan kehittämistä, mutta siihen työhön meidän kaikkien muidenkin pitää osallistua. Seurat ja sitä kautta jäsenistö ovat kaiken toiminnan perusta. Karateharrastajien määrä maassamme halutaan moninkertaistaa, mikä ei tule onnistumaan ilman seurojen aktiivista osallistumista.
4. Valmennusvaliokunta ja sen puheenjohtaja Hannu Mänty yhdessä valmentajien kanssa ovat suunnitelleet tulevaa kautta ja miettineet keinoja kilpailijoiden määrän ja tason nostamiseksi. Vuosi on ainakin tällä saralla alkanut hyvin: menestystä on jo tullut Tallinnassa, Tanskassa ja ennen kaikkea Pariisin premier league –kisassa, joka on tärkeää karateliiton olympiaunelman kannalta. Mahdollisuudet saada suomalainen kisaaja tai kisaajia Tokioon eivät tunnukaan enää niin kaukaisilta. Seuraavaksi odotetaan menestystä Sotsin Nuorten EM-kilpailuista. Kisamenestys on hienoa, mutta valmennusvaliokunnan tärkeä tehtävä on kuitenkin se, miten saadaan valmennuspuoli Suomessa organisoitua siten, että pystytään yhdessä nostamaan yhä uusia kilpailijoita menestykseen ja samalla lisäämään karateharrastuksen määrää ja laatua. Tähän tarvitaan yhteistyötä kaikkien valmennuksen kanssa tekemisissä olevien karatekojen välillä.
5. Kilpailuvaliokuntaa vetävän Tommi Lehtimäen tavoitteena on paitsi lisätä kipailutoimintaa Suomessa niin myös tuoda jatkossa Finnish Open ja SM-kisat takaisin liiton järjestettäväksi. Samalla on syytä miettiä sitä, miten kilpailujen järjestäminen tehtäisiin helpommiksi seuroille. Tähän vaikuttaa moni eri asia: tuomaritilanne, karaten näkyvyys esimerkiksi paikallisten yhteistyökumppanien hankkimisen helpottamiseksi sekä se, että kisoihin saadaan mukaan mahdollisimman laaja edustus kotimaan karatekoista. Kilpailijoita tulisi riittää kaikkialle Suomeen eikä pelkästään sen eteläosissa järjestettäviin kisoihin.
6. Käytännön vastuun toimintojen pyörittämisestä kantaa työvaliokunta Pekka Strömin johtamana. Täällä harkitaan mahdollisia muutoksia budjettiin sekä päätetään yleisistä toimista karaten kehittämiseksi. Työvaliokunta valmistelee omalta osaltaan myös asioita karateliiton hallituksen käsiteltäväksi.

Lisäksi liitossa toimivat Jujitsu– ja Taido-valiokunta, jotka päättävät omia lajejaan koskevista asioista.

Rakenteet alkavat siis olla kunnossa ja sunnitelmiakin on tehty. Toteutus on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja on selvää, että se ei tule onnistumaan ilman aktiivista seurojen ja seurojen vastuuhenkilöiden osallistumista talkoisiin. Tarvitaan innostusta, mutta myös resursseja esimerkiksi alueilla järjestettävän valmennus- ja tuomarikoulutuksen samoin kuin harrastajille ja kilpailusta kiinnostuneille leirityksenkin toteuttamiseen. Yksi avainkysymys tulee olemaan se, miten liitossa pystytään vakuuttamaan seurat lisenssimaksujen tärkeydestä. Tämä tietysti vaatii sen, että seurat kokevat liiton palvelut tarpeellisiksi, missä tällä hetkellä on paljon parantamisen varaa. Näillä maksuilla voitaisiin kuitenkin toteuttaa paljon hyviä uusia hankkeita ja mahdollistaa paremmin myös edellälistattuja kehitystoimia. Jonkinlainen muna/kana-onglema on kyseessä – pitääkö hankkia rahoitusta, jotta voidaan tuottaa palveluja vai tuottaa ensin palveluja, jotta saadaan rahoitusta? Edellinen vaatii parempaa uskottavuutta palvelujen parantamiseen, jälkimmäinen taas jonkinasteista riskinottoa. Liiton ei ole kuitenkaan tarkoitus tuottaa voittoa, vaan varat käytetään karatetoiminnan kehittämiseen ympäri Suomea.

Suunnittelua jatketaan ja Karateliiton strategiatyötä tullaan kevään aikana samalla uudistamaan. Kutsunkin kaikki seuratoimijat mukaan talkoisiin. Olemalla aktiivisesti mukana pystytte parhaiten varmistamaan, että teemme oikeita asioita.

Seurajohdon päivät pidetään Pajulahdessa lauantaina 19.5. Laita jo nyt tuo tilaisuus kalenteriisi ja tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan. Luodaan karatelle suunta takaisin huipulle – sekä harrastusmuotona että kilpaurheiluna – ja tehdään tämä yhdessä!

Kimmo Koski